Sekasin Kollektiivi ei halua jättää nuorta yksin  

Sekasin Kollektiivi kokoaa yhteen ison joukon järjestöjä, kuntasektorin toimijoita, vapaaehtoisia ja seurakuntia saman brändin alle. Kollektiivin tavoitteena on pitää huolta siitä, ettei kukaan nuori jää yksin pahan olonsa kanssa. Diak on viime vuosina tehnyt vahvaa yhteistyötä Kollektiivin kanssa.  

Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtajana työskentelevä Satu Raappana on Diakin työelämän neuvottelukunnan jäsen ja Diakin alumni. Hän kertoo toimineensa noin 20 vuoden ajan verkkotyön, puhelinauttamisen, vapaaehtoistyön ja kriisityön rajapinnoilla. Niiden yhdistäminen kiinnostaa häntä. 

– Olen tehnyt jo pitkään töitä sen eteen, miten voidaan parhaalla tavalla olla ihmisten tukena ilman, että he tarvitsevat diagnoosia, lähetettä tai pitkiä prosesseja päästäkseen avun pariin, Raappana kertoo. 

Hänen mukaansa Sekasin Kollektiivin toimintaa ohjaavana tavoitteena on se, ettei kukaan nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin. Kollektiivi koostuu vahvasta toimijoiden välisestä yhteistyöstä löyhän verkoston sijaan, mistä seuraa synergiaa niin viestinnän, johtamisen kuin taloudenkin suhteen.

– Yhdessä auttamalla tehdään parempaa ja enemmän. Resurssit kohdistuvat oikein, eli asiakastyöhön, sen sijaan että kaikki Kollektiivin eri toimijat esimerkiksi ylläpitäisivät omia teknisiä alustojaan. 

Raappana kertoo Kollektiivin tavoitteena olevan, että he saavat luotua Suomen suurimman verkkoauttamisen vapaaehtoistyön massaliikkeen.  

– Tavoitteemme on suuri, koska avun tarve on suuri. 

Sekasin Kollektiivi haluaa lisätä ymmärrystä siitä, että verkkoauttaminen ei ole pelkkä vaihtoehto silloin, kun kaikki muut palvelut ovat kiinni. Raappanan mukaan he haluavat nuorten voivan valita verkkopalvelun siksi, koska se on hänelle sopivin, helpoin tai omin tapa toimia. Keskusteluapua on aina saatavilla, sillä Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä. 

Sekasin-chatissa yhdistävänä tekijänä paha olo 

Raappanan mukaan Sekasin-chattiin tulleet yhteydenotot ovat olleet koko toimintakaaren aikana melko samanlaisia. Yhteydenottojen aiheita tilastoidaan, ja niiden yhdistävänä tekijänä on nuorten paha olo. Käsitteen alle mahtuu niin ahdistusta, masennusta, pelkoja, ihmissuhdepulmia tai muita hankalia aiheita. 

– Joka kymmenes yhteydenotto liittyy itsetuhoisuuteen. Haluamme, että nuorilla on paikka, missä näistä asioista voi puhua. Heidän ei tarvitse pelätä kestääkö vastaaja vaikeaakin aihetta. 

Yhteydenottajat ovat Raappanan mukaan kaikkea 12–29-vuotiaiden väliltä, mutta valtaosa koostuu 15–25-vuotiaista tytöistä. Vuoden 2020 koronapandemian myötä chattiin on myös tullut entistä enemmän arkeen liittyviä yhteydenottoja, joissa etäopiskelu, rajoitukset, sosiaalisten kontaktien puute ja huoli omasta ja läheisten terveydestä ovat aiheuttaneet pahaa oloa. 

Yhteistyötä Diakin kanssa 

Raappana toteaa vuonna 2020 tapahtuneen siirtymisen etätöihin olevan iso muutos aiempaan, jolloin etätöitä tehtiin noin yhtenä päivänä viikossa. Hän kertoo ikävöivänsä ihmisiä ja yhteisiä kahvihetkiä. 

– Olemme pyrkineet rakentamaan käytäntöjä siihen, että kohtaamisia syntyisi myös verkossa.  

Verkkopohjainen työskentely on hänen mukaansa tehokasta, mutta kasvokkain käytyjä keskusteluja on silti vaikea päihittää. Raappana on mukana myös Diakin työelämän neuvottelukunnassa.  

– Hetket, kun olemme päässeet tapaamaan neuvottelukunnan kanssa, ovat olleet hedelmällisiä. Neuvottelukunnassa on paljon viisautta ja hyvää keskustelua ja olen nauttinut mukana olemisesta. Olemme rauhoittuneet muutaman kerran vuodessa pariksi tunniksi yhteen hyvin harvinaisella porukalla.  

Raappanan mukaan Diakin kanssa tehty yhteistyö on tärkeää Sekasin Kollektiiville. Diakissa vapaasti valittavasta opintokokonaisuudesta saadaan lisää Sekasin-päivystäjiä kohtaamaan nuoria ongelmatilanteissa.  

– Opintokokonaisuudessa tentitään teoriapohjaa, opiskellaan Sekasin-päivystäjän peruskoulutuksen materiaalia ja päivystetään sen jälkeen 40 tuntia. Se on meille mielettömän arvokas resurssi, sekä hieno mahdollisuus opiskelijoille päästä tekemään konkreettista asiakastyötä. 

Raappana valmistui Diakista sosionomiksi vuonna 2001. Sen jälkeen hän jatkoi YAMK-opintoihin toiseen ammattikorkeakouluun ja on opiskellut mm.  ratkaisukeskeistä psykoterapiaa ja johtamista. Hän kertoo olevansa kiinnostunut siitä, miten muita ihmisiä voidaan kohdata ja johtaa paremmin.  

Vapaa-ajalla hänen kertoo nauttivansa saunomisesta ja luonnossa liikkumisesta. Haminassa meren rannalla sijaitsevalla mökillä tulee vietettyä paljon aikaa. Hänet voi myös löytää Gospel Helsinki –kuoron riveistä, missä laulaminen on ollut yksi hänen pitkäaikaisista haaveistaan.

Teksti: Heidi Volotinen
Kuva: Mia Järvisalo